Re: [DX] Pelätään olemattomia mörköjä

Asia ei tietenkään minulle kuulu … mutta en oikein ymmärrä, miksi tämä keskustelu on osalle tälle palstalle kirjoittaneista pahasta? Miksi (oletettuja) ongelmia ei saisi tuoda esiin ja niistä keskustella? Keskusteluhan lienee se tapa, jolla nykyisin yleensä asioita hoidetaan eteenpäin – myös liikemaailmassa! Saamme myös tässä samalla tietoa monista kuuntelu- ja raportointitavoista, joita emme ole tienneet olevan. On muuten lapsellista nähdä keskustelu kuuntelemisen vastakohtana – keskustelussa toki kannattaisi myös kuunnella.

Minä voinen kertoa, mikä on se ongelma. Meistä kirjoittajista suurin osa on sen kyllä hyvin sisäistänyt. Ongelma on osa nykyisistä kuuntelu- ja raportointitavoista, joita kaikki jäsenet eivät hyväksy – tai ainakin katselevat niitä karsaasti. Ja tässä käydään keskustelua ja ajatustenvaihtoa, mitä asialle pitäisi tehdä vai pitäisikö tehdä yhtään mitään. Tämäkin on yksi varteenotettava vaihtoehto. Osa kirjoittajista todennäköisesti olettaa, että liiton hallitus tai joku ”komitea” ottaisi kantaa asiaan myöhemmin. Kysymys ei siis ole lainkaan siitä, onko joku helpompaa tai vaikeampaa kuin toinen – tai ennen. Kysymys on pohjimmiltaan siitä, ”mitä DX-kuuntelu on?”.

Ja tässä en ota kantaa, mikä olisi oikein tai väärin. Tärkeää olisi kuitenkin, että saadaan selvät pelisäännöt – niin asiat luistavat ja voimme jatkaa harrasteemme eteenpäin viemistä. Pelisäännöt voivat myös olla että ”kaikki käy”. Mutta edelleen tiedoksi: yhdistyksissä asioista viime kädessä päättävät jäsenet (hallitus käyttää välillistä valtaa). Eivät aktiivikuuntelijat, eivät SDR-laitteiden omistajat, eivät FM/SW/MW/LW yms. -kuuntelijat, eivät sunnuntai/lauantai- tai maanantaikuuntelijat – vaan koko jäsenistö. Tämä on sitä demokratiaa …

On mielenkiintoista seurata tätä asiallista keskustelua – aina samalla oppii jotain uuttakin. Pienenä vihjeenä kuitenkin se, että aina kannattaisi ajatella asioita hieman laajemman ryhmän kuin ”minä itse” kannalta. Tai jopa kokonaisuuden – siis koko jäsenistön kannalta. Ja välttää turhaa provosoitumista. Monesti uutta on toki vaikea hyväksyä – mutta joskus on pakko.

73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: dx-bounces@xxxxxxxxxxxxxxxx [mailto:dx-bounces@xxxxxxxxxxxxxxxx] Puolesta Jim Solatie
Lähetetty: 24. lokakuuta 2012 20:38
Vastaanottaja: dx@xxxxxxxxxxxxxxxx
Aihe: [DX] Pelätään olemattomia mörköjä

Tervehdys,

Mitä ihmettä? Tänään jo moni ilmoitti, että keskustelu hänen osaltaan on tässä, vaikka nyt vasta ollaan pääsemässä vauhtiin.

Vielä jos saadaan keskusteluun mukaan loputkin niistä 98 %:sta, jotka aktiivisesti kuuntelevat, eivätkä vielä ole mielipiteitänsä esittäneet, niin aina parempi. Sitten ehkä voisi ihan oikeasti puhua demokratiasta.

Tässä keskustelussa on yksi ongelma, ja se on se, ettei kukaan tunnu tietävän, mikä on ongelma. Ja miksi se on ongelma. Tämä on kuin yritysmaailmassa: ratkaisuehdotuksia ja ideoita tulee kaikista suunnista, mutta ongelman määrittely on unohtunut tehdä.

Keskustelu on vaikeaa, kun kaikki puhuvat eri perspektiivistä ja jokaisella on oma ongelmansa. Tai itse asiassa kuviteltu ongelma. Mörköjä pelätään turhaan.

Ladataan muutama hyvin kokemusperäinen fakta pöytään:

(1) SDR-kuuntelu ei ole yhtään helpompaa kuin luomukuuntelu. Jossain vaiheessa SDR-kuuntelu tulee pakolliseksi, jos haluaa uusia asemia. Parin tuhannen aseman jälkeen uusien irrottaminen menee hyvin vaikeaksi. Siinä vaiheessa kun jokaiselta keskiaaltotaajuudelta on keskimäärin 15 verifiointia, ja parhaimmilta taajuuksilta 75, ei uusia asemia enää voi löytää ilman Perseusta. Voin vakuuttaa, että ensimmäiset 2000 asemaa irtosivat luomuna todella helposti verrattuna nykyhetkeen. Ihan turhaan puhutaan massaraportoinnista. Kusilleja tulee nykyaikana paljon vähemmän kuin luomuaikana. Jos joku toista väittää, niin palatkoon asiaan vuonna 2013 siinä vaiheessa, kun on saanut kerätyksi vaikka 200 verifiointia tuon vuoden aikana. Paljon on siis puhetta, mutta pelättyä verifiointien massatulvaa ei vaan näy.

(2) Vastaukset eivät ole kärsineet inflaatiosta. Tänä päivänä vastauksen saaminen on vähintään tuplasti kovemman työn takana kuin 70- ja 80-luvuilla. Tämän valitettavan tosiasian todistavat vastausprosentitkin. 2000- ja 2010-luvuilla vastauksen saaminen on pikemminkin arvokkaampaa kuin 70- tai 80-luvuilla. Pitäisikö siis aikaisempien vastausten perään liittää vuosikymmenet, esim. KOMO 1000-1970, jotta kaikki ymmärtäisivät, että vastaus saatiin silloin, kun asemilla oli tapana vastata hyvin.

(3) Kylmäasemat ja tallenteiden kauppaaminen. Hei, ihan oikeasti! Tai sitten en vaan ymmärrä huumoria tässä. Joillain on tapana jättää peditionin jälkeen laitteet äänittämään, jos kämppä jää muutoin tyhjille. Siinä on se pelätty kylmäasema. Ja tallenteiden kauppaan ei kai kukaan ihan oikeasti usko. Vaikka olisihan se hienoa, jos niillä pääsisi rikastumaan.

Toivotan intoa ja energiaa kaikille Liiton luottamustehtävissä toimiville. Voin hyvin kuvitella, että pyyteettömän yhteisötyön tekemiseen on jatkossa entistä vaikeampaa löytää vapaaehtoisia, kun kiitosta ei irtoa koskaan, yhdestä pienestä pääkirjoituksen kohdastakin syttyy sota. Mutta muistakaa kuitenkin vielä yksi fakta: missään muussa maailman maassa ei ole päästy DX-rintamalla yhtä pitkälle kuin täällä. Vaikka enimmäkseen tulee lunta tupaan, ei maailmasta löydy dx-puolella parempaa benchmarkkauksen kohdetta kuin Suomi. Se on suurelta osin organisoitumisen, toimintatapojen ja sääntöjen ansiota - sekä tietysti hyvien ja aikaansaavien vapaaehtoisvoimien.

Jim

PS. Olen likimain varma, että Liitto vastaanottaisi ilolla kenen tahansa jäsenen perustaman uuden systeemin tai idean, jos vain kyseinen henkilö ottaa sen hoitaakseen. Yleensä homma tyssää tähän. Mutta jos intoa toteutukseen ihan oikeasti riittää, niin ei muuta kuin töihin. Antaa markkinavoimien jyllätä. Aika sitten näyttää, kuinka elinvoimainen kyseinen idea on. Vesitetään vanha malli siinä vaiheessa, kun uusi on koukuttanut riittävästi kiinnostusta ja vanha hiipumassa pois.