Trendit ja QSL?
[Date Prev][Date Next][Thread Prev][Thread Next][Date Index][Thread Index]

Trendit ja QSL?



This is a message from Jorma Mantyla <jmantyla@xxxxxxxxxxxxxxxx>
to dx@xxxxxxxxxx list. To unsubscribe the list, send
"unsubscribe dx" in mail body to majordomo@xxxxxxxxxxx

TRENDITIETOISTA QSL-METSÄSTYSTÄ?

SDXL:n kesäkokouksen ohjelmassa näyttää olevan esitys aiheesta "QSL,
nauhoitukset ja nauharaportit".  En ole aivan varma pääsenkö paikalle,
mutta yritän.  Tarkoitukseni oli joka tapauksessa kirjoittaa
kokemuksistani verkkofuppailusta ja -raportoinnista, joten toimikoon
seuraava teksti etukäteen jaettuna kommenttipuheenvuorona (toivottavasti
tämä menee jotain kautta JVA:lle, jota Eemeli ei tuntenut).  Artikkeli
perustuu kuluneen kesän fuppailukokemuksiin.

Olen nyt kahden ja puolen vuoden ajan ilmoittanut raporttien ja fuppien
(karhukirjeiden) mukana e-mail -osoitteeni.  Sinä aikana
sähköpostiverifiointeja on kertynyt 24 kpl. Lisäksi 4-5 asemaa on
vastannut sekä kirjeitse että sähköpostitse.  Kaikkiaan olen vuosien 1996
ja 1997 aikana saanut verifiointeja 108 kpl mistä eemelien osuus on 22%.
Määrä näyttää kasvavan tasaisesti, sillä tänä vuonna olen saanut 34
verifiointia, joista e-maileja jo 9 kpl eli 26%.  Heti on tosin lisättävä,
että laskelmat on tehty vain omien vastausten perusteella, jolloin
yleistämistä vaikeuttaa "pienen" otannan lisäksi mm. se, että viimeisen
2-3 vuoden aikana olen raportoinut lähes yksinomaan jenkkejä - ja
nimenomaan Yhdysvalloissa Internetin käyttö on yleisintä.  E-mail
-vastausten määrä olisi varmasti pienempi, jos kuuntelisin enemmän afroja,
Aasiaa tai lattareita.  Toistaiseksi en ole saanut yhtään lattarivastausta
Internetin kautta, vaikka olen löytänyt mm. Radio Tacnan (Peru) ja Radio
Gauchan (Brasilia) kotisivuilta eemeliosoitteita.  Mutta nykyilmausta
käyttääkseni: trendi on selvä.  E-mail -verifiointien määrä kasvaa ja
asemien halukkuus käyttää sähköpostia verifioimiseen kasvaa samoin.
Uskoisin useimpien DX-kuuntelijoiden havainneen saman ilmiön.

Jotkut ovat sitä mieltä, että tällaiseen kehitykseen pitää suhtautua
kielteisesti ja e-mail -verifioinnit "pitäisi lailla kieltää", kuten
DXclusivessa taannoin kirjoitettiin.

Minä en ole huolestunut e-mail -verifioinneista, vaan pidän kehitystä
myönteisenä asiana.  Tärkein perusteluni on vastausprosentin nousu, jonka
voin selvästi jo nyt mitata omien vastausten perusteella.  Lähetin vuonna
1996 Yhdysvaltoihin 70 raporttia.  Vastauksia on tullut 38 eli tänään
27.7.1997 vastausprosentti on 54,3.  Tekemäni vastausprosenttitutkimuksen
(ks. Radiomaailma 2/1997) mukaan Yhdysvaltain keskimääräinen
vastausprosentti v. 1995 oli 47,3.  Olen siis keskiarvon paremmalla
puolella - sähköpostivastausten ansiosta.  Jos jättäisin luvusta pois
vuoden 1996 raportteihin saamani 12 eemelivastausta, olisi jenkkiQSLiä
kertynyt vain 26 kpl eli vastausprosentti olisi 37.  Jäisin siis
keskitason alapuolelle.

Edelliseen lisään taas varauman.  Kyse on vain omista vastauksistani, mikä
ei tilastollisena otantana ole riittävä yleistystä varten.  Mutta silti
uskon, että kehityksen suunta on nähtävissä.  Lisäksi minulla on työn alla
pari asemaa, joilta saanen vielä perinteisiä tai eemelivastauksia.  Vuoden
1996 jenkkisaldo noussee tuonne 60% tuntumaan.  Se on nykyään niin kova
luku, että aion jatkaa eemelivastausten hankkimista eräiden vastalauseista
huolimatta.

En toki silti julista eemeliä ainakaan vielä ratkaisuksi asemien
hiljalleen aleneviin vastausprosentteihin.  Toki otan mieluiten vastaan
perinteisiä QSL-kortteja ja kirjeitä, eikä kunnon lattariviiriä voita
mikään faksi tai bittijono.

Siksi olen noudattanut asemia raportoidessani hyvin tiukkoja periaatteita.
Kuultuani aseman lähetän yleensä päivän tai viikon kuluessa ensin
perinteisen snail-mail -raportin + kirjeen (pedisraporttien postittaminen
on muutaman kerran vienyt max. kuukauden).  Sitten seuraa tasan puoli
vuotta odottelua ennen fuppailua eli karhukirjeen lähettämistä.  Tämän
puolen vuoden odotteluajan suhteen ollut ehdoton - sitä ennen ei lähde
minkäänlaista fuppia.  Ensi viikolla aion fuppailla tammikuussa 1997
kuulemiani asemia.  Karhukirjeet lähtevät ensin snail-mailina tuon puolen
vuoden vastaamattomuuden jälkeen.  Tässä vaiheessa lisään jo useimpiin
raportteihin kirjeen loppuun eemeliosoitteeni.  Jos ensimmäinen
fuppikierros ei tuota toivottuja tuloksia seuraavan puolen vuoden
odottelun jälkeen, alkaa ainakin kiinnostavimpien asemien kohdalla
eemeliosoitteiden ja web-sivujen etsintä.  Eemelifuppeja olen lähetellyt
asemille yleensä vasta vuosi kuulemisen jälkeen - ts. välissä on ollut
ensiraportti ja yksi fuppi snail-mailina.

Tänä kesänä on siten eemelifuppeja mennyt keväällä 1996 kuulluille
asemille (mm. LEM95-pedis) - ja tulokset ovat olleet ihan kivoja.  Liitän
tähän perään näytteeksi yhden parhaista, WFLP Erie PA 1330 kHz.  Se tuli
e-mail-fuppiin.  Osoitteen löysin aseman web-sivulta.  Voiko tuota
parempaa verifiointia enää olla?  Toinen mieltä lämmittänyt asema oli KBND
Bend OR 1110, jota pommitin kahdesti kasetilla.  Tuloksena oli kuiva
eemeli - mutta aseman harvinaisuuden huomioon ottaen se kelpaa kovin.

Tuota WFLP:n eemelikirjettä lukiessa en voi olla ihmettelemättä päätöstä
hyväksyä (osittain) ja vieläpä takautuvasti nauhoitukset ranking-listalle.
Minun mielestäni 
nauhoitus, joka ei ole edes käynyt asemalla, on nollan arvoinen verrattuna
kunnon verifiointiin, josta selvästi näkyy, että raportti on käynyt
asemalla, se on luettu, tutkittu ja sitten vasta lähetetty QSL.  -No,
onneksi nauharankki jäi lopulta puolitiehen, eivätkä toisaalta
eemelivastauksetkaan aina ole samanlaisia kuin WFLP - tulee sieltä joskus
tylsiä parin lauseen pikaisesti kirjoitettuja kuittauksia.  Mutta niin
tulee kirjeitsekin - varsinkin jenkkilästä, missä QSL:t ovat kautta
aikojen olleet keskimäärin aika vaatimattoman näköisiä, vaikkakin
asiasisällöltään hyviä

Tässä vaiheessa voisi hieman pysähtyä pohtimaan mihin suuntaan teknologia
on menossa.  MikroBitti -lehti kirjoitti kesäkuussa, että telefaxit
joutuvat pian museoon.  Pc:n ja faxin raja alkaa hämärtyä.  Jo nyt pc:n
kautta voi tulostaa Internetin kautta saatuja eemeleitä.  Ongelmana on
ollut viestien ulkoasu, joka sisältää lähinnä ascii-tekstiä.  Useimmat
pc:n käyttäjät tietävät, että pc voi jo nyt toimia puhelinmodeemin kautta
lähettävänä ja vastaanottavana faxina.  Ongelmana on tällöin ollut
vastaanottaminen, eli pc:n oltava koko ajan päällä vastaanottamista
varten.  Jatkossa molempiin ongelmiin on tulossa ratkaisuja.  Erilaiset
pakkausohjelmat kehittyvät kovaa vauhtia, joten firman kirjelomakkeelle
tehdyt viestit siirtyvät pian sulavasti Internetin kautta e-maileina
vastaanottajien väritulostimiin.  Puhelinmodeemien yhteyteen tulee
ilmeisesti jonkinlainen muisti, joka tunnistaa ja taltioi fax-viestit.
Kun pc sitten käynnistetään, faxit muutetan kuvatiedostoiksi ja
tulostetaan väritulostimella paperille.

Etuna on nopeus ja paperin ("fax-saasteen") säästö - voi valita mitä
tulostaa ja mitä ei (mainokset + spammaus roskikseen, QSL:t paperille).
Rahaakin säästyy, ainakin lähetettäessä viestejä.  Yksi lentopostikirje
Euroopan ulkopuolelle maksaa 3,40 mk.  Kangasalta saan Internet-yhteyden
hintaan 3,36 mk/tunti, minä aikana ehdin lähettää kymmeniä maileja
jenkkilään!

Kaikki merkit viittaavat siihen, että sähköisen postin määrä kasvaa
tasaisesti ja perinteisen postin käyttö vähenee.  Nyt voisi periaatteessa
jo lähettää kasettiraporttienkin sijasta audiotiedostoja asemille.  Eli
siis Internetin kautta voi jo lähettää audiopostia, jos vastaanottajalla
on asianomaisella softalla, äänikortilla ja kaiuttimilla varustettu
multimedia-pc.  Eli siis aseman Suomessa kuullun idin voi pc:llä muuttaa
tiedostoksi, joka menee sähköpostin liitteenä asemalle.  Jos siellä on
sopiva laitteisto, tiedosto voidaan purkaa ja kuunnella kaiuttimista kuin
kasetti ikään.  Ensi alkuun kuulostaa ihan mukavalta ja ainakin rahaa +
paperia ja kasetteja säästävältä menelmältä.  Onko kukaan kokeillut?
Homma voisi toimia, mutta kuinka moni osaa vastaanottopäässä purkaa
paketin?  Eemelin käyttökin tuottaa monille vaikeuksia.

Tekniikan kehityksestä huolimatta en silti halua yliarvioida eemelin
merkitystä.  Loppujen lopuksi senkin käyttö on aika samanlaista kuin
perinteisten raporttien ja fuppien lähettäminen - mukaan lukien
vastausprosentti.  Nimittäin eivät kaikki asemat vastaa edes eemeleihin.
Tällaisia asemia ovat mm. VOCM (650 ja 1240) sekä CKGM 990, joiden
osoitteet kyllä löysin, mutta useampaankaan mailiin ei ole tullut
vastauksia.  Eemeliraporttien suhteen tuntuu pätevän sama kuin
perinteiseen raportointiin eli olennaista on oikean henkilön löytäminen
asemalta.  Tuo esimerkkinä oleva WFLP 1330 vastasi siten, että lähetin
saman raportin kahdelle toimittajalle, joiden e-mail-osoitteet löysin
aseman web-sivulta ja pyysin välittämään raportin inssille tai asiaa
muuten hoitavalle henkilölle.  Runsaan viikon odottelun jälkeen
(eemeliQSLt tulevat yleensä muutamassa tunnissa tai päivässä) olin jo
unohtaa aseman, kun ohessa oleva lähes täydellinen QSL kolhati
postilaatikkoon.  Toinen toimittajista oli sittenkin forwannut raportin
aseman inssille hyvin tuloksin!  Siksi toivoisin, että sähköpostitse
vastanneiden verkko-osoitteet ilmoitettaisiin esim. Dxcl:n v/s-palstalle
nimen kera.

Mielestäni meidän ei kannata tapella uutta teknologiaa vastaan, vaikka se
toki aiheuttaa myös ongelmia DX-kuuntelulle.  Mutta ovatpa kollegat
radioamatöörit samoin ymmällään Internetin takia.  Heitä askarruttaa mm.
pakettiradio (kuunnelkaapa joskus 80 mb jorinoita aiheesta!).
E-mail-verifiointi on kuitenkin pieni "harmi" - jos on harmi ollenkaan.
Varsinainen Internetin aiheuttama ongelma on mielestäni ns. Real audio,
jonka aiheuttama ongelma on isompi: miten todistat asemille, että olet
kuullut aseman radioteitse etkä Internetin kautta?  Itse törmäsin tähän
ongelmaan kesäkuun VHF/Es-keleillä, kun kuulin uuden saksalaisen aseman
Radio Regenbogen 100,4 Mhz.  Vasta raportin lähetettyäni huomasin, että
asema on kuultavissa myös Real audiona (http://www.radio-regenbogen.de/).
No - ongelma ratkesi, kun asema vastasi saksankieliseen raporttiin
perinteisellä kirje + tarra -paketilla.  Tai kuunelkaapa monen dixarin
unelma-asemaa KGUM Agana, Guam, 567 kHz (http://www.radiopacific.com/k57/)
- mukava kuunnella asemaa joka ilta Kangasalla!

Tähän Real audio -asiaan kaivattaisiin enemmän selvyyttä ja myös
jonkinlainen ALT/ATL:n tms. lausunto tai kannanotto.  Eemelin kanssa
tullaan jo hyvin toimeen.  Vai?

Kangasalla 27.7.1997

JM